Pitbull-uutisia. Ajankohtaisia uutisia meiltä ja maailmalta.


2019 <<< Pitbull-uutisia vuodelta 2018 >>> 2017

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2019 (28.12. 2018)

Kohta on se hetki vuodesta kun kinkku on syöty ja tulee uusi vuosi. Oikein iloista uutta vuotta kaikille Suomen ja koko maailman pitbulleille!

Huhujen mukaan vuodesta 2019 tulee hyvä vuosi ja kaikenlaista kivaa.
Ja hei, muistakaa käyttää suojalaseja, kuulosuojaimia ja iloista mieltä kun paukuttelette raketteja!







Pitbulli surffaa! (25.11. 2018)

Kun me täällä Suomessa kärvistelemme pimeässä ja pakkasessa niin toiset surffailevat Tyynenmeren aalloilla! Näin ainakin tekee Faith-niminen amerikanpitbullterrieri!
Faith on taitava surffari.

Tässä kuva, katso video tästä linkistä - klikkaa tästä







Pitbullterrieri, eniten palkittu sotakoira 1. maailmansodassa (10.11. 2018)

1. maailmansodan päättymisestä on nyt kulunut tasan 100 vuotta. Amerikanpitbull-fanit tietävät, että maailmansodan eniten palkittu sotakoira oli Kersantti Stubby, amerikanpitbullterrieri. Stubby on edelleen ainoa sotakoira maailmassa, joka on saanut kersantin sotilasarvon.

Kersantti Stubby -amerikanpiptbullterrieri (1916 - 16.3.1926) oli Yhdysvaltojen 102 jalkaväkipataljoonan maskotti. Stubby sai komennuksen 1. maailmansotaan 26 divisioonan sotakoirana. Stubby palveli sodassa 18 kuukautta ja osallistui useaan taisteluun länsirintamalla. Tämä urhea pitbulli pelasti yksikkönsä useilta yllätyshyökkäyksiltä, lohtutti haavoittuneita ja otti kiini saksalaisen sotilaan, pitämällä vihollisen sotilasta aloillaan housuista kunnes amerikkalaiset sotilaat pääsivät paikalle. Stubby sotatoimista kerrottiin useasti monissa amerikkalaisissa sanomalehdissä.

Stubby on eniten palkittu sotakoira, joka on palvellut 1. maailmansodassa. Stubby on myös ainoa koira, joka on saanut kersantin sotilasarvon.

Stubby löydettiin kodittomana pentuna Yale Yliopiston alueelta, New Havenista heinäkuussa 1917. Jalkaväen 102 komppania harjoitteli alueella ja nuori koira alkoi seuraamaan sotilaita. Korpraali Robert Conroy kiintyi Stubby koiraan ja alkoi pitämään tästä huolta.

Kun sotilaat saivat komennuksen otti Conroy Stubbyn mukaan laivamatkalle. Ranskaan tultaessa Conroy piti koiraa piilossa takkinsa alla. Kun komentava upseeri myöhemmin huomasi Stubby niin Stubby tervehti upseeria sotilastervehdyksellä kuten se oli opetettu tekemään. Upseeri myönsi tästä syystä luvan pitää Stubby kasarmilla.

Stubby-pitbullin ensimmäinen komennus rintamalla ja Ranskan juoksuhaudoissa kesti 8 kuukautta. Sinä aikana koira osallistui 17 taisteluun. Stubby haavoittui etujalkaan saksalaisen heittämästä käsikranaatista huhtikuussa 1918. Stubby komennettiin pois eturintamalta, josta palasi takaisin eturintamalle heti parannuttuaan. Stubby haavoittui taisteluissa kahdesti.

Ensimmäisen vuoden aikana Stubby haavoittui vihollisen sinappikaasusta. Toivuttuaan tästä Stubby palasi jälleen eturintamaan ja nyt koiralla oli varusteinaan erikoisvalmisteinen Stubbylle sopiva kaasunaamari.
Samaan aikaan Stubby oppi itse varoittamaan sotilaita kaasuhyökkäyksistä. Stubby paikallisti haavoittuneet sotilaat ei kenenkään maalla (alue eturintaman edessä), ja Stubby varoitti jopa tykistön kranaatti-iskuista kun pystyi kuulemaan lähestyvät ammukset ennen ihmistä. Yhteistyö sotilaiden kanssa oli poikkeuksellisen saumatonta.

Kun Stubbyn yksikkö oli mukana vapauttamassa Chateau-Thierryn aluetta pohjoisessa Ranskassa valmistivat kaupungin asukkaat Stubbylle erityisen loimen, johon pystyi kiinnittämään kaikki Stubby mitalit ja kunniamerkit (kts. kuvat).

Myöhemmin Stubby haavoittui takajalkaan ja rintaan kranaatista mutta parantui myös näistä vammoista. Sodan lopussa, Robert Conroy salakuljetti Stubbyn takaisin kotiin.

Sodan jälkeen Stubbysta tuli kuluuisuus. Tämä urhea veteraani oli mukana lukuisissa kulkueissa ja paraateissa, Stubby-pitbylli marssi paraatien etunenässä. Stubby sai useamman kutsun Valkoiseen Taloon. Kersantti Stubbyn on vastaanottanut Yhdysvaltojen presidentit Woodrow Wilson, Calvin Coolidge ja Warren G. Harding. Kenraali John J. Pershing ojensi Stubbylle arvostetun Human Education Society -kultamitalin.

Stubbya kohdeltiin arvookkaasti ja kunnioitettuna julkisuuden henkilönä Stubbyn kuolemaan asti. Stubby-pitbulli kuoli nukkuessaan vuonna 1926.
New York Times -sanomalehti julkaisi 1/2 sivun kokoisen kuolinilmoituksen Stubbysta. Kuolinilmoitus oli siis huomattavasti suurempi kuin yleensä merkkihenkilöillä. Niin tärkeä oli Stubby-amerikanpitbullterrieri.
Nykyään Stubby-pitbullia voi mennä katsomaan Smitshonian instituutin museoon, jossa sotasanki on täytettynä.

Vuonna 2006 paljastettiin Kersantti Stubbyn muistolaatta Walk of Honorille, sotamuseoon Kansas Cityyn.
Stubbysta on kirjoitettu useampi kirja, mainittu monessa artikkelissa ja elokuvassa.

Vuonna 2018 valmistui animaatio Sgt. Stubby: An American Hero (kts. YouTubesta traileri, tässä likki ).

Tässä uudessa piirroselokuvassa kerrotaan Stubbyn tarina, leffalla on omat kotisivut täällä ->www.stubbymovie.com













































Pitbulli on paras lastenvahti (26.10. 2018)

Tämä tietävät kaikki pitbullin omistajat ja ennen vanhaan tämän tiesivät ihan kaikki.
Tässä hauska kuva, jonka julkaisi Instagram-käyttäjä, klikkaa tästä suoraan tuolle Instagrami-tilille!




Tunnista pitbulli (19.10. 2018)

Haluatko tietää onko kaverin, oma tai jonkun muu koira amerikanpitbulli vai ei?
Nyt se on helppoa, käytä Pitbullyhdistyksen virallista tunnistusrobottia. Vastaa kysymyksiin niin hyvin kuin pystyt ja saa hyvin varman vastauksen siitä onko koira pitbulli.
Lomake löytyy tästä >> napsauta tätä linkkiä










Nettisivut kuntoon! (1.10. 2018)

SUOMEN VIRALLINEN pitbullyhdistys siirsi kotisivunsa uudelle tietokoneelle. Tällä jykevällä toimenpiteellä valmistaudumme kaikenlaisiin uutuuksiin. Uutuuksista tulossa kohta lisäuutisia.

Sivujen siirrosta aiheutuu tilapäisesti haittaa sivujen toiminnossa. Kaikki sivujen osat eivät ole toiminnassa koko ajan mutta ovat varmasti kohta entistä ehompia!

Kiitos kärsivällisyydestä. Pahoittelemme mahdollisesti aiheutunutta haittaa!










Koira etsii kotia (22.6. 2018)

Lisäys: Koira on nyt löytänyt oman kodin, kiitos kaikille

Iloista juhannusta kaikille koiraystäville.

Nyt omaa kotia etsii hieno koira, 4-vuotias reippaus. Omistajan työpaikanvaihdoksen takia tämä superhieno koira etsii uutta kotia, jossa varmasti viihtyisi.

Katso lisinfoa tästä koirasta Rescue-koirasivulta, tästä linkistä. Klikkaa!!!

Pitbulli opaskoirana! (5.6. 2018)

Tässä hellyyttävä tarina pitbullista opaskoirana, eikä minä tahansa opaskoirana vaan sokean mäyräkoiran opaskoirana. Siis kyllä, koira toisen koiran opaskoirana!

Koiraparin alkuperäinen omistaja joutui luopumaan koiristaan ja koirat kotiutettiin koirakotiin sillä ehdolla, että päätyisivät aikanaan saamaan kotiin ja perheeseen. Sokea mäyräkoira, O.J.:n paras kaveri, opas ja sidekicki on pitbulli nimeltään Dozer. O.J. ja Dozer ovat aina yhdessä, tekevät kaiken kimpassa, nukkuvat, syövät ja käyvät lenkillä – aina yhdessä. Tämä siksi, että ovat kavereita. Umpisokea O.J. tuki ja turva on iso ja vahva mutta totta kai symppis pitbulli Dozer.



»Ne nukkuvat yhdessä, ne syövät yhdessä, lepäävät yhdessä, käyvät kävelyllä yhdessä, tarkoitan, että ne todellakin tekevät kaiken aina yhdessä.», kertoo Christie Chipps Peters, Richmond Animal Care and Control (RACC) eläinsuojan ja eläinkodin johtaja.

RACC-eläinkodista O.J. ja Dozerista kerrottiin Internetissä ja parivaljakko sai huimasti huomiota. Kohta löytyikin uusi koti mutta jo muutaman päivän kuluttua ilmeni, että sokea mäyräkoira, O.J., oli sijoitettu yksin toiseen eläinkotiin. Lupaus alkuperäiselle omistajalle oli, että koirapari olisi aina yhdessä.

Lupauksen velvoittamana Peters osti O.J.:n takaisin ja sai ympäripuhuttua Dozerin omistajan ja siten koiravaljakko saatiin takaisin yhteen, takaisin RACC suojiin.

Richmondilainen perhe adoptoi nyt O.J. mäyräkoiran ja Dozer pitbullin. Molemmat koirat ovat olleet melkoisella seikkailulla jo pitkään mutta nyt ovat omassa, hyvässä kodissa.

“These dogs have taken us on a roller coaster ride of emotion and turmoil and yet remained steadfast in their love for each other and their ability to adapt and overcome vexing circumstances,” RACC wrote on Facebook.

»Nämä kaksi koiraa ovat pitäneet meille melkoista tunteiden vuoristorataa. Koirien keskenäinen kaveruus ja ystävyys ovat esimerkillisiä», kerrotaan RACC:n kotisivuilla.


KATSO VIDEO!!! Lue alkuperäinen juttu täältä, klikaa tästä.

Blind Dachshund & His Pit Bull Guide Dog Find Forever Home Together

Follow KDKA-TV: Facebook | Twitter

RICHMOND, Va. (CBS) — A blind dachshund named O.J. and his pit bull sidekick, Dozer, stole the hearts of millions earlier this year.

CBS reports the unlikely duo were inseparable when they turned up at Richmond Animal Care and Control in Virginia. The two dogs were brought to RACC because their owner became homeless and could no longer take care of them.

O.J. lost his sight and has a habit of running into things. Blue Dozer, or just Dozer for short, operates like his guide dog.

“They sleep together, they eat together, they lay together, they walk together, I mean they do everything together,” said Christie Chipps Peters, director of Richmond Animal Care and Control.

Since he can’t see, O.J. follows Dozer everywhere. Their owner knew they had to stay together no matter what. “And her plea to us was — as we’re all like crying behind the front desk — if they could please stay together,” Peters said. “We put them on Facebook. We got a lot of coverage because they are ridiculously cute.”

In fact, the photo of the pair went viral in May and they were both adopted by someone who promised to keep them together. But just a few days later O.J. was placed in another shelter. Peters was distraught. “We promised that we would keep them together and their life would be great,” she said.

Peters brought O.J. back to RACC and convinced the adopter to return Dozer, too. The two dogs remained at RACC and their future was uncertain. That is, until someone else took an interest in the quirky duo.

A Richmond family adopted O.J. and Dozer on Friday evening. The two dogs have been on a wild ride together, but now they have left animal control for their forever home.

“These dogs have taken us on a roller coaster ride of emotion and turmoil and yet remained steadfast in their love for each other and their ability to adapt and overcome vexing circumstances,” RACC wrote on Facebook.

(© 2018 CBS Interactive Inc. All Rights Reserved.)


Palveluskoira tekee historiaa (24.5. 2018)

Seitsenvuotias pitbulli, KALI, teki historiaa floridalaisessa yliopistossa, FIU:ssa. Kali-pitbulli on palveluskoira, avustajakoira, joka mahdollisti sen, että Kalin omistaja Tiffany Ascanio valmistui yliopistosta arvosanoin.

»Se on ensimmäinen palveluskoira, joka on tunnustettu FIU:n vammaistukikeskuksen toimesta kunniatodistuksella», ilmoitti johtaja Mark B. Rosenberg.

Kunniatodistus on uusi tunnustus palveluskoirille (eläimille), jotka täyttävät osavaltion määritykset ja osallistuu avustettavan opiskelijan kanssa opiskeluun.

Kali-pitbullin omistaja ylistää vuolaasti koiraansa ja kehuu, ettei mitenkään olisi suoritunut vaativasta opiskelusta ilman Kalia. Hyvä Kali!



Yllä kuva valmistujaisista.



Yllä kuva Kali-pitbullista ja sen omasta ylioppilaslakista!

Alkuperäisen artikkelin kirjoitti Cristina Jaramillo, 7.5.2018.
Lue alkuperäinen juttu täältä, klikkaa tästä.

Poliisi on ystävä! (1.5. 2018)

Tässä kiva uutinen - texasisilainen poliisi sai puhelinsoiton »vihaisesta pitbullista». Paikallinen asukas oli huolestunut vihaisesti pitbullinkaltaisesta möhköfantista.

Kun partioiva konstaapeli Frost löysi koiran, joka lötkötti erään asunnon kuistilla, astui Frost ulos partioautosta ja lähestyi koiraa. Varmuuden vuoksi Frost jätti auton oven auki, jotta voisi nopsaan hypätä takaisin autoon jos koira olisi vihainen.

Poliisikonstaapeli Frost vihelsi koiralle ja koira heilutti häntäänsä. Huolimatta koiran paksusta ja vahvasta olemuksesta ei koiran käyttäytyminen ja olemus oikein vastannut mielikuvaa vihaisesta koirasta.

»Homma ei mennyt ihan niinkuin jutun ajateltiin menevän», sanoi poliisi Facebook-julkaisussa.

Koiran ja konstaapelin luottamus vahvistui nopeasti ja koirasta on tullut poliisin kaveri.

»Koirien kanssa tulee aina noudattaa tiettyä varovaisuutta mutta se ei tarkoita, että tulisi automaattisesti ja aina olettaa pitbullien olevan huonoja koiria.», Travis sanoo.
»Voivat olla todella mukavia ja leppoisia, kuten tämä kaveri.»

Poliisi ilmoitti maanantaina, että koiran omistaja on löytynyt ja koira on nyt kotona. Ja kuten jokainen pitti-harrastajaa huomasi ja tietää niin koira ei ole edes amerikanpitbullterrieri, vaan amerikanbully, joka on pitti-amstaffi-risteytyksestä kehitetty uusi koirarotu.



Alkuperäinen juttu alla



Texarkana, Texas police officer made a furry new friend on one of the least likely calls Sunday: a vicious dog call. Texarkana, Texas Police Department

Texas police got a call about a 'vicious' pit bull — then they got to know him
By Matthew Martinez mmartinez@mcclatchy.com

Officer Travis Frost didn't expect to be making any friends on that call Sunday.

He was looking for a vicious dog, which had been called in by a concerned member of the community, according to a post on Facebook from the Texarkana, Texas Police Department.

When Frost spotted the dog, lying on a nearby front porch and bearing a close resemblance to a pit bull, he left the door to his patrol SUV open when he got out to approach the dog, "so he could quickly jump back in if the dog came after him," the post said.

He whistled at the dog, who trotted over to Frost wagging his tail the whole time. Despite the dog's powerful muscular frame, it wasn't exactly the type of canine approach that strikes fear into police and animal control officers.

"Well, this didn't go like we thought it would," police said in the Facebook post.

As they earned each other's trust , the dog, whom officers later found out is named Gold for his shiny auburn coat, decided he wanted to go to work with Travis, at least long enough for a photo op before returning home.

"While you should always be careful around any dog that you don't know, you shouldn't automatically assume all pit bulls are bad dogs,' Travis said in the post. "They might be really loving, like this guy was [Sunday] morning."

For every vicious pit bull attack story, like this one from New York, it seems, there is a counterweight uplifting pit bull story, like Gold's, or like this one, from Nebraska.

The Texarkana Police Department updated the post Monday, after learning that Gold was picked up by his owner at Texarkana's Animal Care and Adoption Center. He was chipped, which made getting in touch with the owner a little easier for authorities.

And they also found out Gold isn't exactly a pit bull, either. He's an American Bully, which is a combination of the American Pit Bull Terrier breed with the American Staffordshire Terrier breed.



Lue lisää tästä uutisesta ja katso VIDEO tästä linkistä, klikkaa tästä!

Tarkoitus pyhittää keinot? (7.4. 2018)

PETA (People for the Ethical Treatment of Animals, suom. eläinten eettisen kohtelun puolesta) järjestö on yksi näkyvimpiä eläinsuojelutoimijoita jo kohta 30 vuoden ajan. PETA taistelee raivokkaasti eläinten oikeuksien puolesta, lobbaa turkistarhausta ja turkiksia vastaan, tuotanto-, koti-, harraste- ja lemmikkieläinten pitoa vastaan ja edesajaa kaikinpuolin eläinten luonnonmukaisuuden puolesta.

PETAn toiminnassa on kuitenkin paljon sellaista, joka ei kestä päivänvaloa. Näin väittää mm. brittiläinen vloggaaja Calum McSwiggan, jonka YouTube-videot, radiohaastattelut, Twitter-kommentit ovat saaneet paljon huomiota, l. »viraali».
On ilmennyt, että jopa yli 97 % PETA-järjestön, huostaanottamista siis ”pelastamista” kissoista ja koirista lopetetaan PETAn toimesta ilman mitään tarvetta. Tämä siis siksi, että PETA-eläinsuojeluyhdistyksen mielestä on humaanimpaa tappaa täysin terve lemmikki kuin löytää sille uusi omistaja.
The Center for Consumer Freedom julkaisi vuosi sitten, maaliskuussa 2017 raportin, että pelkästään Norfolk, Virginia (USA) löytöeläinkodissa PETA lopetti yli 1 400 kissaa ja koiraa vuoden aikana. PETA ei ilmoittanut, mainostanut, tiedottanut tai millään tavalla edes yrittänyt löytää näille huostaan otetuille lemmikeille uutta kotia.
Jne.

Esimerkiksi
- www.rearfront.com/peta-gets-roasted-by-youtuber/
- www.boredpanda.com/guy-sums-up-peta-twitter-calum-mcswiggan/
- www.boredpanda.com/anti-peta-hate-rant-dear-tumb1r/

PETA-eläinsuojeluyhdistyksen toiminnassa on paljon asioita, jotka ovat karanneet aivan lapasesta. Esimerkiksi, PETA ehdottaa, että jäätelö tulisi tehdä ihmismaidosta, ei lehmänmaidosta. Kissojen tulisi syödä vain kasvisruokaa huolimatta siitä, että ovat kissoja. Nintendo-videopelejä tulee boikotoida koska Mario Bros -videopelihahmon voidaan tulkita edistävän turkistarhausta jne jne. Katso yllä olevat linkit.

Ilmeisesti PETAn ongelma, jos sellaista on, on se kun eläinsuojelu tuottaa helposti suuria summia, julkkisten sympatiaa, positiivista mediahuomiota ja vaikka mitä niin asia muuttuu bisnekseksi. Rahaa on liikaa. On kiva tehdä asioita. Luultavasti tuollaisessa tilanteessa lemmikit, kodittomat eläimet ja muut oikeastaan haittaavaat bisnestä ja ovat häiriö. Ei oikeasti kiinnosta. On HELPOMPI tappaa 97 % täysin terveistä koirista ja kissoista kuin oikesti etsiä niille oma koti. On helpompi selittää asia eläinsuojelullisilla näkökohdilla somessa ja internetissä kuin oikeasti tehdä mitään.

Se mikä suomalaista lemmikki- ja harraste-eläinharrastajan tässä PETA-asiassa tulisi huomioida on se, että Yhdysvallat, Iso-Britannia, länsimaat ovat meitä vuosia edellä. Siis se, mikä nyt tapahtuu siellä tapahtuu täällä muutaman vuoden kuluttua. Viiveellä. Suuri pelko on se, että kohta täällä Suomessa alkavat meidän ihan ikiomat eläinsuojeluyhdistykset ja -järjestöt tappamaan kissoja, koiria ja muita lemmikkejä. Tai ehkä viha kohdistuu johonkin tiettyyn koirarotuun? Tai muuhun eläimeen? Vähemmistöä on aina helppo sortaa.


Yllä: Kuva PETAn pelastamista amerikanpitbullterriereistä. Kaikki lemmikkejä, hyväkuntoisia pitbulleja. Otettu omistajilta. Tapettu. Nyt kaikki on ok?
Näiltä koirilta on nyt huolet ohi.


Surullista tässä kaikessa on se, että yksi suurimmista hävijistä tässä on pitbullit, amerikanpitbullterrierit. Helppo kohde, vihattu koirarotu, joka on eniten ikinä vihattu koirarotu maailmassa. Pelkästään Iso-Britanniassa on tapettu yli 10 000 pitbullin kaltaista koiraa, pelkästään sen takia, että näyttävät amerikanpitbullterrieriltä.

Moni pittikasvatta, eri maissa, on joutunut kohtuuttoman myllytyksen kohteeksi, mediassa, oikeuslaitoksessa ja varmasti nykyään myös somessa. Pelkästään amerikanpitbullterrieri-rodun takia ja sen taakan vuoksi, jota tämä mainio koirarotu kantaa harteillaan.

Toisaalta, pittiharrastajien mielestä tämä on ihan »ookoo» koska muuten muilla koiraroduilla ei olisi mitään mahdollisuutta!
Amerikanpitbullterrieri on paras!




Ongelmia taistelukoirien kanssa (5.4. 2018)

Ongelmia taistelukoirien kanssa tietyissä maissa. Sattumalta osui silmään eri tiedotusvälineissä, eri tapaukset, joissa staffit, amstaffit, pitbullin kaltaiset ja ties minkä rotuiset koirat ovat aiheuttaneet henkilövahinkoja — jopa kuolemantapauksia.

Dramaattiset ja traagiset koirauutiset ylittävät uutiskynnyksen reilusti ja tavoittavat jopa meidät suomalaiset. Uutisointi on totta kai tärkeää ja asiat kiinnostavat ihmisiä. Uutisoiduista tapauksista voi jopa oppia jotakin, uutisointi on siis hyvä asia.

Mutta mutta, koirien aiheuttamat tapaturmat ja onnettomuudet ovat kaikilla mittapuilla harvinaisia ja marginaalisia. Erikoistapauksia. Kun tätä ei huomaa niin otsikoita ja uutisia lukiessa saattaa syntyä sellainen mielikuva, että koirat ovat vaarallisia tai aiheuttavat uhan tavallisille ihmisille. Pahimmillaan seuraukset ovat samat kuin Isossa-Britanniassa 1990-luvun alussa kun mediahysterian seurauksena teurastettiin kymmeniä tuhansia koiria!

Vielä erikoisempaa on se, että dramaattisimmat koirien raatelutapausjutut ja tapaukset tulevat samoista maista tai kaupungeista, joissa on koirarotukieltolakeja! Miten on mahdollista, että esimerkiksi Englannissa on Euroopan tiukimmat koiraroturajoitukset ja ns. vaarallisten koirien kieltolait ja samassa paikassa sattuu eniten koirien aiheuttamia tapaturmia? Ehkä kyse ei olekaan alueen koirista vaan alueen ihmisistä?

Paljonko Suomessa on pitbulleja? (25.2. 2018)

Suomessa on aika reilusti koiria. Jokaista seitsemää Suomen ihmistä kohden on yksi koira. Ehkä vähän enemmänkin. Tilastosta ja laskentatavasta riippuen Suomessa on ehkä noin 700 000 koiraa ja ihmisiä taitaa olla 5 500 000. Noiden lukujen mukaan on yksi koira per 7,85 ihmistä. Häviämme tällä suhteella monelle muulle maalle, esimerkiksi Amerikan Yhdysvalloissa on noin 326 miljoonaa ihmistä ja koiria noin 83 miljoonaa. Amerikkalaisilla suhdeluku on siis yksi koira per neljä ihmistä.
Suomessa koirarodut jakaantuvat epätasaisesti. Pääkaupunkiseudulla rotujen kirjo on laaja, paljon myös pieniä ja kääpiökoirarotuja. Heti pääkaupunkiseudun ulkopuolella, siis jo 30 km päässä, yleistyvät erilaiset metsästyskoirarodut, työkoirarodut. Ehkä koirien koko on enemmän keskikokoista kuin kaupungeissa.
Tähän kaikkeen on olemassa hyvät syyt. Kaupungissa tilaa on vähän, asunnot pienempiä, kaikki on ahtaampaa ja pienempää. Esimerkiksi Helsingin kaupunki ajaa kovasti kokonaan autotonta politiikkaa ja liikennettä, tulevaisuudessa on vaikea kuvitella edes keskikokoisen koiran kuljettamista sähkömopolla kauppakeskuksen sokkeloissa.

Syvällä maaseudulla, siis todellakin alkaen noin 30 kilometrin päässä ydinkeskustassa on tilaa ja avaruutta. Koirat viettävät paljon aikaa ulkona, on tarhat ja sen semmoiset.

Maalla käyttökoirakulttuuri on myös aivan omaa luokkaansa. Välillä tuntuu siltä, että melkein jokainen koira on metsästyskoira, jota todella käytetään metsällä.
Ennen vanhaan ehdottomasti suosituimmat koirarodut ja -tyypit Suomessa olivat metsästyskoiria. Pitkän aikaan suomalaiset ovat kaupunkilaistuneet ja samaa tahtia myös koirarodut ovat muuttuneet enemmän käyttökoirista seura- ja harrastekoiriksi. Tämä trendi varmasti tulee jatkumaan.
Amerikanpitbullterrieri on työkoira ja se on mainio yleiskoira. Suomessa pitbulleja ei käytetä metsästykseen, Amerikassa kylläkin. Suomen metsästyslaki ei salli kiinniottavaa koiraa metsästyksessä, muutenhan kourallisella pittejä saisi hävitettyä kaikki Etelä-Suomen villisika-tarhakarkurit. Pitti on myös hyvä seurakoira. Suomessa pitbulli ei kuitenkaan ole millään mittapuulla yleinen koirarotu.

Vähän masentavaa on se, että Suomessa on yleistynyt paljon ns. muka-pitbullit. Siis erilaisia risteytyksiä, mix-rotuisia, risteytysjalostuksia, paperittomia amstaffeja ym ym, joita kutsutaan pitbulleiksi. Koirat ovat koiria ja vaikka paatunut pitti-friikki katsoo jättiläsmäistä möhkö-fantti näyttelyä pittiä pitkin nenänvarttaan niin kyllä kaikki koirat ovat omistajilleen tärkeitä. On kokonaan eri asia onko kyse samasta koirarodusta? Ei ole, sanoo sukutaulut ja rekisteröinnit.

On olemassa selvä syy miksi aikoinaan vuonna 1898 herra nimeltään Chauncey Zachariah Bennett perusti United Kennel Clubin (UKC). Herra Bennett oli lopen kyllästynyt American Kennel Clubin (AKC) näyttelyhömpötyksiin ja hänen mielestään hommassa ei ollut mitään tolkkua. Paksut plösö muka-pitit hallitisivat näyttelykehiä ja Bennet pelkäsi oikean ja alkuperäisen pitbullin jäävän kokonaan paitsioon. Ensimmäinen koira, joka rekisteröitiin UKC:hen, rekisterinumerolla 1 oli pitbulli nimeltään »Bennett's Ring». Tästä eteenpäin UKC oli se aito ja oikea työkoirapitbullien rekisteri, hyvä UKC! Aikaisemmin mainittu AKC teki vastavedon ja alkoi vuonna 1936 rekisteröimään uutta koirarotua, staffordshirenterrieriä, jonka kanta muodostui UKC-rekisteröidyistä amerikanpitbullterriereistä. Ehkä tämä oli liikaa herra Bennetille, joka kuoli sydänkohtaukseen samana vuonna, 61-vuotiaana. Vuonna 1972 tämä AKC:n staffordshirenterrierin nimi muutettiin amerikanstaffordshirenterrieriksi, jotta ei tulisi niin paljon sekaannuksia 20 vuotta aikaisemmin nimettyyn staffordshirenbullterrieriin. Monimutkaisia juttuja.

Mutta, jo vuonna 1909 herrat Guy McCord ja Con Feeley perustivat monikoirayhdistyksen, ADBA:n. Tämä on mielenkiintoinen tieto siksi, että myöhemmin 1970-luvulla, ADBAsta tuli pelkästään amerikanpitbullterriereitä rekisteröivä yhditys ja samalla ykköspaikka rekata aidot pitit. Tässä vaiheessa UKC:n paikka työkoirapittirekisterinä oli jotenkin haalistunut, kuvioon oli tullut taas liikaa koiranäyttelyitä, ulkomuotoa, ehkä politiikkaa. Siispä ADBA pittirekisteri oli nousujohteinen heti 1970-luvulta eteenpäin. Asiaa auttoi myös se, että McCordin ja Feeleyn hyviä kavereita oli mm. Colby, Heinzl ja muista »old school» pittikasvattajia, jotka rekkasivat totta kai omat koiransa ADBAssa.

Vielä 1990-luvulla ADBA oli ehdottomasti »The Place», jossa työkoirapitbullit rekisteröitiin. Mutta jälleen kerran mukaan alkoi tulla koiranäyttelyitä, kerrostalokasvatusta ja jotenkin ADBAn uskottavuus alkoi rispaantua. ADBAssa nähtiin paljon samankaltaisuuksia kuin mitä aikaisemmin nähtiin UKC:sta. Kun jossakin vaiheessa tuli eteen tilanne, että UKC-pitbulli on sellainen typistettykorvainen möhkö-pitti, niin nyt ADBAn kanssa alkoi olla sama käsitys. ADBA-pitti sanana kaikui samalta kuin UKC-pitbulli. Ei siis mitään pahaa, päin vastoin, paljon historiaa mutta kyse ei todellakaan ollut työkoirapitistä vaan näyttelykoirasta, siis amstaffista? Olihan tiedossa useampi tapaus, joissa ADBA-pitit oli tuplarekattu UKC:ssa ja jopa tripla-rekattu AKC:ssa, siis muka-pitbulli, jolla voi osallistua vaikka FCI-koiranäyttelyyn! Voiko kyse enää olla oikeasta pitbullista?
1990-luvulla ja vuosituhannen vaihteessa, siis noin 20 vuotta sitten, alkoi yleistymään amerikanpitbullterriereiden rekisteröiminen mm. Sporting Dog Registery (SDR, Garner), Bona Fide Kennel Club (BFKC, Mims) yms. Nämä rekisterit olivat vikkelämpiä, luotettavempia, vähemmän byrokraattisia ja ennen kaikkea – ne rekisteröivät oikeita amerikanpitbullterriereitä.

Tuntuu siltä, että aito amerikanpibullterrieri koirarotuna on vanha, paksu ja vakaa tammi. Se etenee halki historian yhdenmukaisena ja muuttumattomana. Aito pitti. Tästä rönsyilee tasaisesti, koko ajan ja eri suuntiin uusia tulkintoja, risteytyksiä ja käsityksiä.
Mutta, se varsinainen ajatuksen ydin edellä kerrotussa pintaraapaisussa on se, että pitbulli, siis amerikanpitbullterrieri, on aivan tietty ja tietynlainen tarkasti jalostettu koirarotu. Pitbullterrieri lakkaa olemasta pitti jos sen jalostustausta tulee jostakin muualta kuin työkoirataustasta tai jos sen sukuun on lisätty näyttelykoiralinjoja, jos pyrkimyksenä on tietty väri tai jotakin muuta hassua. Eihän mitään muutakaan koirarotua voi pitää aitona ja oikeana jos siihen on risteytetty jotakin muuta.

Tällä hetkellä Suomessa näyttäisi olevan saman verran oikeita, aitoja ja alkuperäisiä amerikanpitbullterriereitä kuin mitä oli 10 – 20 vuotta sitten. Melkoisen vähän siis. Se mikä on muuttunut tässä vuosien myötä on lisääntynyt määrä täysin paperittomia pittejä, itä-blokin maista ja Euroopasta tuodut risteytysjalostus pitit ja pitinkaltaiset, jopa Amerikasta on tuotu Suomeen »rescue» tai paperittomia pitbulleja, jotka siis voivat olla ihan mitä tahansa koirarotuja tai miksejä. Tämä ei ole hyvä tai huono asia, tämä on vain asia, joka on.

Jonkin verran masentavaa tässä tilanteessa on kuitenkin se, että mieluummin yritetään väen vängällä saada muutettua tuollainen koira aidoksi ja oikeaksi pitbulliksi kuin, että hyväksyttäisiin koira sellaisena kuin se on. Koira on mainio ja hyvä vaikka olisi minkä rotuinen tahansa tai montaa rotua yhdellä kertaa. Tilannetta voisi verrata siihen, että jostakin kumman syystä Ford Focus -auton omistaja itsepintaisesti haluaisi ja näkisi autonsa Hunday-merkkisenä. Tarpeen vaatiessa vaihtaisi vaikka rekisteriotteen. Miksi? Toisaalta, miksi ei jos kerran haluaa.

Ja sitten vielä niistä »oikeista» pitbulleista. Koirat ovat koiria, myös amerikanpitbullterrieri on arkipäiväisen tavallinen koira. Totta kai omistaja on syystäkin ylpeä ja iloinen kun itsellä on pitbulli mutta näin on varmasti kaikkien koirarotujen omistajien kohdalla!



Mikä on pitbulli? (20.2. 2018)

Niin, siis tässä on nyt tullut useasti vastaan omituinen juttu ja se on se, että ei tiedetä mitä rotua koira on!
Amerikanpitbullterrieri, pitbulli, pitti on se ainoa ja alkuperäinen ja sama koirarotu, joka meillä on ollut jo vuodesta kirves ja kypärä. Jopa ensimmäinen suomalainen kuvitettu koirakirja, vuodelta 1856, osaa kuvata tarkasti pitbullterrierin.
Ehkä on helpompi aloittaa tästä… Mitä pitbulli EI OLE:
- pitti ei ole möhkö
- pitti ei ole sininen
- pitti ei ole XL
- pitti ei ole risteytysjalostettu
- pitti ei ole iso
- jne.

Sen jälkeen voisi kertoa muutaman jutun, mitä pitti on. Elikkäs...
+ pitbulli on linjajalostettu
+ pitbulli on työkoirajalostettu, tätä ei siis saa kerrostalosta tai lähiöstä
+ pitbulli painaa AINA alle 30 kg
+ jne.

Okei, tuossa noin aluksi... Lisää tulossa kohta :-)




Pärjääkö pitti pakkasessa? (11.2. 2018)

No kyllä pärjää! Amerikanpitbullterrieri on kotoisin seuduilta, joilla on suomalaisen mittapuun mukaan kovat talvet. Paljon lunta, pakkasta, tuulta ja vihmaa. Mannerilmasto aiheuttaa sitten sen, että kesällä taas on paahtava aurinko, kuivaa ja kesäistä.
Pitbulli ei ole mikään rekikoira tai napajäätiköiden kiitäjä, pitbulli maatilan yleiskoira, catch-dog, vahti, seuralainen ja kaveri. Perinteisesti pitbullilla on pihassa koirankoppi, josta on hyvä vahtia maailman menoa oli kesä tai talvi. Eikä se pitti ole ollut kummajainen pirtin tuvassa tai kylän raitilla.
Jos olet suomalainen pitbullin-omistaja niin reippaile huoletta suomalaisessa talvikelissä. Pitti ei tarvitse palttoota, pipoa, suksia tai lumikenkiä, riittää kun on mukavaa ja kivaa.
Ylös, ulos ja lenkille!


2019 <<< Pitbull-uutisia vuodelta 2018 >>> 2017

Copyright © Suomen pitbull -yhdistys - Takaisin etusivulle